Kykymme muistaa voi heikentyä jos emme tulosta valokuvia

Tohtori Linda Henkel on professori ja Fairfieldin yliopiston psykologian ja aivotutkimuksen laitoksen puheenjohtaja Fairfieldissä, Connecticutin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Hän on kognitiivisen psykologian tohtori, joka on erikoistunut muistin tutkimiseen arkipäivän tilanteissa.

Tohtori Henkel on julkaissut uraauurtavaa tutkimusta siitä, miten valokuvien ottaminen ja katseleminen muokkaa ihmisten muistoja kokemuksistaan. Hänen töitään on julkaistu muun muassa seuraavissa lehdissä: Psychological Science, Memory, Psychology & Aging ja Journal of Memory and Language.

Tohtori Henkel on tehnyt yhteistyötä Epson Europen kanssa yrityksen "Power of Print" -kampanjaa varten. Kampanjassa tarkastellaan, miten vastuullinen tulostaminen voi auttaa meitä säilyttämään muistoja pidempään.

Tutkimuksessa havaittiin, että vain 2 % valokuvista päätyy matkapuhelimesta seinälle, ja yli kolmannes ihmisistä myönsi, ettei heillä ole kotona lainkaan tulostettuja kuvia perheestä tai ystävistä.

Tohtori Henkelin mukaan valokuvien pitäminen esillä kodeissamme ja työpaikoillamme on tärkeä keino vahvistaa muistoja ja lisätä samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Hän kertoo:

"Kasvoin valokuvien ympäröimänä. Isäni oli valokuvaaja, joka oli erikoistunut lapsi- ja perhemuotokuviin. Niinpä ei ehkä ole kovin yllättävää, että yli 25 vuotta psykologian professorina ja muistitutkijana, joka tekee kokeita ymmärtääkseen, miten muisti toimii, osa tutkimuksistani on tarkastellut valokuvien ottamisen ja tarkastelun vaikutusta muistoihimme.

Vaikka teknologia on muuttunut laajalti digitaalisen valokuvauksen, älypuhelinten ja sosiaalisen median myötä, yksi asia, joka ei ole muuttunut, on se, että ihmiset pitävät henkilökohtaisia valokuvia erittäin tärkeinä ja että valokuvien katseleminen voi tuoda positiivista arvoa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että elämässämme tärkeiden ihmisten valokuvien katselu lisää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, muistuttaa meitä arvoistamme ja aktivoi turvallisuuden tunteeseen liittyviä aivoalueita. Epson Europen hiljattain julkaisemasta ihmisten tulostustottumuksia koskevasta raportista käy ilmi, että perheestä ja ystävistä otettujen valokuvien katselu auttaa meitä tuntemaan itsemme läheisemmiksi ja herättää positiivisia tunteita ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että henkilökohtaisten valokuvien katselu voi vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu itsestämme, ja yhdistää meidät kulttuurisiin ja geneettisiin juuriimme. 

Kun esittelemme fyysisiä valokuvia kodeissamme tai työpaikoillamme - kehystettyjä valokuvia seinällä tai työpöydällä, tilannekuvia jääkaapissa tai peilissä - ne tarjoavat meille mahdollisuuden siirtyä ajassa taaksepäin. Muistella erityisiä hetkiä elämästämme ja meille tärkeitä ihmisiä. Valokuvien esillä pitäminen antaa meille myös mahdollisuuden jakaa niitä muiden kanssa ja kertoa heille kuvatusta henkilöstä tai tapahtumasta. Tämä on arvokasta, sillä tutkimusten mukaan elämän muistelu yksin tai yhdessä muiden kanssa voi lisätä hyvinvoinnin tunnetta, vähentää yksinäisyyttä ja lisätä elämän mielekkyyttä. Tulostettujen valokuvien esillä pitäminen on siis loistava tilaisuus saada aikaan näitä myönteisiä hyötyjä.

Itse asiassa ihmiset sanovat ottavansa valokuvia ennen kaikkea siksi, että ne auttavat heitä muistamaan asioita - valokuviin tallentuu tärkeitä tai huomionarvoisia erityistapahtumia, ihmisiä ja paikkoja sekä arkielämän tavallisia asioita. Otamme valokuvia myös sosiaalisista syistä - jaamme kokemuksiamme, ylläpidämme ja vahvistamme sosiaalisia suhteitamme ja kommunikoimme muiden kanssa. 

Digitaalisen valokuvauksen helppous ja älypuhelinten yleistyminen tarkoittavat, että otamme enemmän valokuvia kuin koskaan ja jaamme niitä usein sosiaalisessa mediassa yhdellä napin painalluksella. Ihmiset julkaisevat valokuvia välittääkseen tietoa siitä, missä he ovat, mitä he tekevät ja miltä heistä tuntuu, mikä on hieno tapa kommunikoida, mutta jos emme ole tarkkoja, saatamme sabotoida muita muistiin liittyviä tavoitteitamme ja jäädä vaille sosiaalisia hyötyjä, joita henkilökohtainen jakaminen tuo mukanaan.

Valokuvat voivat nimittäin toimia paremmin muistin apuvälineinä, kun käytämme aikaa niiden katsomiseen sen sijaan, että vain keräilemme niitä puhelimeemme. Kun esimerkiksi jaamme valokuvia sosiaalisessa mediassa, kiinnitämme huomiomme usein ihmisten reaktioihin, kuten siihen, kuinka monta tykkäystä tai kommenttia saamme, ja tutkimusten mukaan muistamme vähemmän todennäköisesti yksityiskohtia kokemuksistamme, kun julkaisemme sosiaalisessa mediassa tällä tavoin. Siksi on niin tärkeää tehdä asioita, jotka lisäävät todennäköisyyttä, että katsomme valokuviamme ja olemme vuorovaikutuksessa niiden kanssa, kuten tulostaminen.

Tutkimukset osoittavat, että henkilökohtaisten valokuvien katselu auttaa meitä muistamaan kuvatut kokemukset paremmin ja siirtymään ajassa taaksepäin ja elämään tapahtumat uudelleen. Valokuvien tarkastelu auttaa myös säilyttämään muistojemme voimakkuuden ja elävyyden. Muistot eivät ole jähmettyneet tilannekuvia, jotka on arkistoitu aivojemme muistipankkiin. Ne voivat ajan myötä ja ikääntyessämme muuttua vaikeammin lähestyttäviksi ja vähemmän eläviksi. Joka kerta, kun muistamme jonkin kokemuksen, esimerkiksi katselemalla valokuvaa ja muistelemalla kuvattua tapahtumaa, aktivoimme neuroneita kaikkialla aivoissa ja meillä on tilaisuus vahvistaa tätä muistoa, joskus lisäämällä niihin uusia näkökulmia ja lisätietoa. 

Lisäksi valokuvat auttavat meitä muistamaan muitakin kuin kuvissa esitettyjä visuaalisia yksityiskohtia. Kun katson luokkakuvaani kolmannelta luokalta, se voi muistuttaa minua paitsi siitä, millainen asu minulla oli tuona päivänä päällä ja miltä näytin, myös yleisesti tuosta ajasta. Saatan esimerkiksi muistaa koulunäytelmän, jossa olin ollut mukana sinä vuonna. Luokkatoveri, joka muutti pois ennen kuin luokkakuva oli edes otettu. Kun aktivoimme yhden muiston katsomalla valokuvaa, aivoissa voi aktivoitua muita neuraalisia representaatioita, ja tämä saa aikaan muita siihen liittyviä muistoja. Valokuvat voivat siis toimia erinomaisina muistinhakuvihjeinä, jotka auttavat meitä tuomaan muistomme helpommin mieleen ja pitämään ne elävinä, mutta vain jos otamme aikaa niiden katsomiseen ja olemme vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tulostettujen valokuvien pitäminen esillä kodeissamme ja työpaikoillamme auttaa meitä saamaan valokuvamme helposti saataville jokapäiväisessä elämässämme. 

Otan valtavia määriä valokuvia (ei ole minun vikani, että lapsenlapseni ja kissani ovat niin söpöjä!).  Pari kertaa vuodessa käyn läpi kaikki viime kuukausien aikana ottamani kuvat ja järjestän ne tietokoneellani. Poistan joitakin huonoja kuvia (esim. epätarkkoja ja päällekkäisiä kuvia jne.) ja valitsen joitakin valokuvia tulostettavaksi albumeihin tai kehystettäviksi isommiksi vedoksiksi. Tulostan joitakin 10x15 cm kokoisia kuvia ja kierrätän uusia kuvia vanhojen kuvien kanssa jääkaapissa ja työpöytäni lähellä olevassa paikassa. Lajitellessani kuvia vietän muutaman hetken miettien ihmisiä ja tapahtumia, herättelen muistoja ja tiedän, että nämä ovat keinoja pitää muistomme elossa."

Epsonin EcoTank-tulostimissa on mustekasettien sijaan suuret uudelleentäytettävät mustesäiliöt ja tulostimen mukana toimitettava muste riittää jopa kolmeksi vuodeksi. Suurten EcoTank-mustepullojen avulla voit säästää jopa 90 % mustekustannuksista sekä paljon aikaa ja vaivaa. Kun haluat tulostaa kotona, on järkevää tulostaa Epson EcoTank -tulostimella.