Älykkäät luokkahuoneet tulevat innostamaan elinikäisiä oppijoita opettamaan itseään

Oletko huomannut, miten eri sukupolvien keskustelutavat eroavat toisistaan?

En aio vitsailla yksitavuisia vastauksia antavista teineistä tai huonosta kieliopista. Tarkoitan ”katso googlesta” -ilmiötä. Kuulostaako tutulta?

Kun minä ja vaimoni voimme pitkäänkin ”keskustella” jonkin vanhan levyn mahdollisesta julkaisuvuodesta tai kauan sitten lukemamme romaanin puoleksi unohtuneesta juonesta, teini-ikäiset lapsemme pitävät kilpailevien perusteluiden ja muistikuvien ottelua turhauttavana. ”Katsokaa se googlesta!", kuuluu kuorossa, ja he pudistelevat päätään yli 40-vuotiaille vanhemmilleen.

Jokin on muuttunut. Siinä missä omaa sukupolveani opetettiin arvostamaan sisäistetyn tiedon määrää, uuden vuosituhannen lapset ylpeilevät kyvyllään löytää kuhunkin tehtävään tai keskusteluun liittyvä tieto mahdollisimman nopeasti.

Elinikäisistä työpaikoista elinikäiseen oppimiseen

Ja tämä on hyvä juttu!

Maailma muuttuu nopeasti. Talouden mallien ja työmarkkinoiden odotetaan muuttuvan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Uudet tekniikat, kuten tekoäly, lisätty todellisuus, 3D-tulostimet, robotit ja cobotit (ihmisen kanssa yhteistyötä tekevät robotit) ovat pian tulossa yleisesti käyttöön sekä yrityksissä että kodeissa.

Isovanhempiemme mantran elinikäisestä työpaikasta on korvannut suuri todennäköisyys sille, että nyt syntyvien eurooppalaisten on uransa aikana vaihdettava työpaikkaa tai jopa alaa. Menestyäkseen muutoksessa tulevien sukupolvien oppilaiden pitää olla metaoppijoita.

Yksinkertaisimmillaan metaoppiminen tarkoittaa sitä, että oppija on tietoinen omasta oppimisestaan ja pystyy ohjaamaan sitä. Tähän liittyviä käsitteitä ovat itsensä opettaminen ja autodidakti (itseään opettava henkilö).

Metaoppijoiden koulutus työelämän tarpeisiin

Viimeisimmässä kyselyssämme teknologian vaikutuksista keskeisiin aloihin kysyimme 17 johtavalta ajattelijalta tekniikan kehityksen vaikutuksista työelämään vuonna 2025. Tämän jälkeen kysyimme yli 7 000 eurooppalaiselta yritysjohtajalta ja työntekijältä heidän näkemyksiään sekä heidän valmiuttaan oletettuihin muutoksiin.

WIRED-lehden Iso-Britannian version toimittaja Ben Hammersleyn mukaan tulevaisuudessa ”metaoppiminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä taidoista sekä työntekijöille että opiskelijoille”. Tätä hypoteesia tuki 57 prosenttia eurooppalaisista yritysjohtajista – he uskovat, että metaoppimisesta tulee uusi normi.

Luokkahuoneissa metaoppimista tulee tukemaan monipuolinen yhteistyötekniikka, kuten vuorovaikutteiset projektorit, puettavat laitteet, lisätty todellisuus ja 3D-tulostus.

Opettajien odotetaan enenevässä määrin toimivan luennoijan sijaan ohjaajina, jotka auttavat oppilaita saavuttamaan omat yksilölliset koulutustavoitteensa. 72 prosenttia eurooppalaisista uskoo opetuksen muuttuvan tämän seurauksena yksilöllisemmäksi myös yhteisissä luokkahuoneissa.

Olemmeko valmistautuneet muutokseen?

Vaikka uuden tekniikan vaikutuksessa perinteiseen opetukseen nähdään myös riskejä, tietyt trendit nähdään laajalti positiivisina. Vuoden 2025 talouden oletettujen tarpeiden perusteella eurooppalaisista työntekijöistä 68 prosenttia piti digitaalista ja ei-digitaalista opetusta yhdistävää oppimista hyvänä asiana, 65 prosenttia yhteistyöoppimista ja metaoppimista 66 prosenttia.

Kaikkiaan 55 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä oli sitä mieltä, että metaoppimisella tulee olemaan positiivinen vaikutus koulutusalaan kokonaisuudessaan.

Ovatko tulevaisuuden sukupolvet siis tietämättömämpiä kuin me?

Näyttää siltä, etten ole yksi reaktioissani ”katso googlesta” -kulttuuriin. 69 prosenttia tutkituista pelkää, että liiallinen luottamus tekniikan avulla hankittavaan tietoon voi johtaa yleiseen tietotason laskuun.

Olen alkanut näkemään tämän muutoksen kuitenkin osana pidempiaikaista trendiä.

Ennen painettua tekstiä esi-isämme oppivat jakamalla tietoa suullisesti, emmekä pidä tätä enää tarpeellisena tai käytännöllisenä. Ehkä tietosanakirjojen suosio Euroopassa edellisen sukupolven aikana johti vanhempia turhauttaviin ”katso se tietosanakirjasta” -kommentteihin.

Mutta en usko, että monikaan meistä viitsisi väittää, että eurooppalainen koulutusjärjestelmä on kärsinyt kirjoitetun tekstin tai kirjojen käyttöönotosta. En myöskään usko, että meistä on tullut tietämättömämpiä.

Uudet tekniikat luovat uusia työtapoja, ja uudet työtavat voivat johtaa uusiin tutkimuksiin, löytöihin ja ideoihin.

Ajatus kouluista ja työpaikoista, joissa käytetään elinikäistä oppimista, itsenäistä tutkimista ja luovuutta tukevaa viimeisintä tekniikkaa, saa minut innostumaan tulevaisuudesta.

Haluatko lukea lisää?

Voit tutustua raporttiin tarkemmin lataamalla sen täältä: