Japani yhä kehityksen eturintamassa: miksi laitteistot ovat nykyisinkin tärkeitä

Japani on kehittänyt viime vuosisadan ajan mestarillisesti ”maailman ensimmäisiä” teknisiä innovaatioita, jotka ovat mullistaneet peli- ja työtapojamme. Esimerkkejä tästä ovat 1970-luvun taskulaskimet tai vuonna 1979 julkaistut henkilökohtaiset Walkman-musiikkisoittimet, jotka muuttivat tapaamme kuunnella musiikkia tien päällä, tai äskettäin androidit (humanoidirobotit) , jotka puhuvat ja toimivat kuten ihmiset ja muistuttavat myös ulkonäöltään ihmisiä. Kaikki nämä uraauurtavat tuotteet ovat vastanneet täysin aikakauden tarpeita, tuottaneet uutta arvoa ja pystyneet ennakoimaan tarpeitamme jopa ennen kuin olemme sitä itse ehkä tajunneetkaan. 

Vuosikymmeniä kestänyt voimanpesä

Japani kärsi 1990- ja 2000-luvulla taloudellisista takaiskuista, kuten kuplatalouden puhkeamisesta ja kilpailun kiristymisestä sekä länsimaista että Kiinasta. Vaikka jotkut yritykset ovatkin kaatuneet nurin, toiset ovat osoittaneet, että Japanilla on kyky innovoida. Teknologiateollisuus on saanut alleen uutta puhtia ja on nyt vahvempi kuin koskaan. Vaikka maa tuottaakin vähemmän televisioiden ja kodinkoneiden kaltaisia tuotteita, Japani on pystynyt palauttamaan asemansa elektroniikkalaitteiden maailmanlaajuisena voimanpesänä tietyillä kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla kehittämällä ja yksilöimällä tuotteita nopeasti kasvavissa tuoteluokissa tulostimista robotiikkaan. Yritysten menestymisen pohjana ovat monen vuosikymmenen ponnistelut sellaisen tekniikan kehittämiseksi, joka täyttää nykypäivän muuttuvat tarpeet. Esimerkkeinä tästä ovat miniatyyrirobotiikkalaitteet pienempiä paikallisia tuotantolaitoksia varten siirrettäessä teollisuutta jälleen meren yli länteen, erittäin tarkat anturit kehon muutosten valvomiseksi ja visuaalinen viestintätekniikka, joka on suunniteltu täyttämään tiukimmatkin työpaikkavaatimukset. 

Ohjelmistojen kehittäminen

Tästä pitkästä ja tuottoisasta innovaatiohistoriasta huolimatta näyttää siltä, että ohjelmistojen kehitystyö on Googlen, Facebookin, Twitterin, YouTuben, Applen, Uberin ja AirBnB:n myötä nyt siirtynyt länteen. Syynä tähän on laitteistoja ”mielenkiintoisempien” ohjelmistojen ympärille syntynyt huiske ja hälinä. Vaikka ohjelmistot voivatkin olla tämän päivän kuuma hittituote ja niitä kehitetään jatkuvasti joka ikisen tarpeen täyttämiseksi, laitteistot ovat yhä tämän päivän yhteiskunnallisen kehityksen olennainen kantava voima. Ne säilyvät myös epäilemättä ihmisten ja ohjelmistojen välisenä rajapintana. 

Japanilaisten laitteistojen vahvuudet

Mihin perustuvat Japanin vahvuudet laitteistoalalla? Käytän usein esimerkkiä sushikokista, joka saa yhtä paljon innoitusta asiakkaidensa tyytyväisestä virneestä kuin kassaan tipahtaneiden kolikkojen määrästä illan lopussa. Ajatus taitojensa hyödyntämiseksi asiakkaiden arvostuksen saamiseksi on ainutlaatuisen valmistustyylin. monozukurin, avaintekijä.Se tarkoittaa taiteen ja tieteen yhdistelmää valmistusprosessissa, mikä on kestävän valmistuksen edellytys. Perusajatuksena on, että asiakkaan tyytyväisyys inspiroi työntekijää saavuttamaan päämääränsä ja ylittämään tielleen tulevat esteet. Monozukuri- käsitevoidaan kääntää karkeasti ”ammattitaidoksi”. Tätä taitoa on hiottu asiantuntevasti ajan kuluessa pyrkimyksenä kehittää ylivertaisia tuotteita mahdollisimman yksinkertaisesti hyödyntäen tarkkoja insinööritaitoja. Tämä filosofia on nyt juurtunut japanilaisen yrityshallinnon ja valmistusalan sielunelämään. Kaikki tuotteet luodaan pyrkimällä jatkuviin parannuksiin ja keskittymällä aina loppuasiakkaaseen. 

Tutkimus ja kehitys

Japanilla ei ole maantieteellisestä näkökulmasta katsottuna paljon luonnonvaroja. Maan on täytynyt hyödyntää tehokkaasti saatavilla olevia resursseja ja tuoda raaka-aineita laadukkaiden laitteistojen tuottamiseksi vientiä varten. Japanissa on paljon asukkaita kilometriä kohden. Se onkin maan kompaktin ja tehokkaan infrastruktuurin, mukaan lukien sen tekniikan, kehittämisen avaintekijä. Yritykset ovat jo pitkään varanneet runsaasti varoja tutkimukseen ja kehitykseen erinomaisin tuloksin.

Japani investoi voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen. Tuoreimpien lukujen mukaan Japani varaa tutkimukseen ja kehitykseen kolmanneksi eniten maailmassa, 3,49 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuodessa. Aktiivisesta työssä käyvästä väestöstä kymmenen työntekijää tuhannesta työskentelee tutkimusalalla.. Liiketoimintasektorilla tämä vastaa 132,644 miljoonaa dollaria tutkimukseen ja kehitykseen varatusta yhteissummasta eli 170,589 miljoonasta dollarista. Ei ole varmasti mikään yllätys, että Japaniin on myönnetty eniten tieteen Nobel-palkintoja Aasiassa.

Samalla kun länsimaat ovat vaalineet vankkoja ohjelmistomarkkinoita, jotka perustuvat valmisratkaisuajatteluun ja sijoituksiin innovatiivisiin start-up-yrityksiin, Japanin menestyksekkäät valmistajat kehittävät edelleen mestarituotteitaan eli laitteistoja laadukkaan ja tarkan insinööritaidon innoittamina.

Yhteinen tulevaisuutemme perustuu näiden kahden maailman yhdistämiseen sekä yhteiskunnallisten muutosten täydentämiseen ja helpottamiseen.

Innovaation edistäminen

On kuitenkin selvää, että mitään näistä muutoksista ei saavuteta ilman tarkkojen laitteistojen saatavuutta ja jatkuvaa kehittämistä. Aivan yhtä tärkeää edistymiselle ovat erikoistuneen insinööritaidon säilyttäminen ja siihen kohdistuvat investoinnit. Tässä Japani onnistuu yhä parhaiten.

Koska Epson haluaa olla yritys, jolla on suuri merkitys asiakkailleen ja yhteiskunnalle, se tukee täysin rinnoin tätä ilmapiiriä kehittämällä tarkkoja laitteistoja ja sisällyttämällä monozukuri-periaatteetja sho - sho - sei-tekniikat (tehokas, kompakti ja tarkka) kaikkiin tuotteisiinsa. En kiellä sitä, etteikö yritys olisi jossain vaiheessa ajautunut juuriltaan ja keskittynyt enemmän kilpailuun kuin asiakkaisiinsa. Mitä hyötyä oli päihittää kilpailijamme tarjoamalla parempi toimintoja ja ominaisuuksia, joita asiakkaat eivät tarvinneet? Olemme kuitenkin parin viime vuoden ajan painottaneet jälleen ammattitaitoon perustuvia juuriamme ja asiakaskeskeisyyttä pyrkimällä suurempaan päämäärään paremman elinympäristön puolesta. Samalla kun useat kilpailijamme ovat ulkoistaneet tuotantoaan, olemme myös keskittyneet vertikaalisesti integroituun liiketoimintamalliimme. Sen mukaisesti valmistamme tuotteemme omissa tehtaissamme ja voimme näin luoda syklin, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin näiden tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Epson on jo 75 vuoden ajan edistänyt innovaatiota, ja keskittyy nyt mustesuihkutulostinten, visuaalisen viestinnän, puettavan tekniikan ja robotiikan alan innovaatioihin. Yrityksellä on tässä takanaan pitkä historia: Epson kehitti maailman ensimmäisen kvartsikellon, maailman ensimmäisen kämmentietokoneen (Epson HX-20), maailman ensimmäisen kompaktin ja erittäin kevyen digitaalitulostimen sekä maailman ensimmäisen värimustesuihkutulostimen, jonka seuraajat ovat nykyisen Epsonin virstanpylväitä. Tämän kaiken keskipisteenä ovat asiakkaat ja heidän kokemuksensa laitteistoista. Epson investoi 1,4 miljoonaa dollaria (1,2 miljoonaa euroa) päivässä tai tarkemmin ottaen 5,2 prosenttia vuosituotostaan tutkimukseen ja kehitykseen korkeimmat mahdolliset standardit täyttävien laitteistojen valmistamiseksi. 

Laitteistoja tarvitaan jatkuvasti

Kun tarkastellaan esimerkiksi älylaseja, laajennetussa todellisuudessa parhaillaan kehitettävät pelit mullistavat sovellukset ovat vain yhtä tehokkaita kuin älylasit, joiden avulla niitä pelataan. Epsonin Moverio-älylasivalikoima on suunniteltu monen käyttäjän sovelluksiin. Laitteisto sisältää ainutlaatuisen binokulaarisen, silikonipohjaisen, OLED-tekniikkaa hyödyntävän, korkearesoluutioisen, laajennetun todellisuuden näyttöpaneelin, joka on suunniteltu toimimaan vaativimmissakin tehtävissä. Kehittämällä kaikki tuotteensa Epsonin omistamien alkuperäisten tekniikoiden pohjalta, toisin kuin ulkoistettujen tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, yritys ei vain takaa valmistuksen laatua vaan myös valmistaa tuotteensa itse alusta alkaen. Näin voidaan varmistaa, että tuotteen kehityksen kantavana voimana ovat asiakkaan tarpeet koko prosessin ajan. Työskentelemällä sitten yhdessä ohjelmistosuunnittelijoiden kanssa erityissovellusten tarjoamiseksi Moverio-älylaseille, yritys asettaa jälleen etusijalle loppuasiakkaan laitteiston ja ohjelmiston välisessä siirtymävaiheessa. 

Silicon Valleysta Japanissa sijaitseviin tutkimus- ja kehityslaboratorioihin asti kaikki ovat samaa mieltä siitä, että laitteistoja tarvitaan jatkuvasti. Innovatiivisilla ja ympäristöä säästävillä laitteistoilla on myös keskeinen asema edetessämme kohti kestävämpää tulevaisuutta, kun tehokkaat ja tarkat laitteistot auttavat yrityksiä ja yhteiskuntaa vähentämään ympäristövaikutuksia.

Ei ehkä ole mikään yllätys, että ohjelmistojen merkittävistä edistysaskeleista huolimatta mitään näistä muutoksista ei saavuteta ilman laitteistoja ihmisten ja ohjelmistojen välisenä rajapintana. Tarkat, tehokkaat ja edistyneet laitteistot ovat jatkossakin yhteiskunnallisen kehityksemme virstanpylväs ja kuljettavat tulevaisuuden digitaalista vallankumousta monta vuosikymmentä eteenpäin. Epson pysyttelee edelleen juurillaan painottaen asiakaskeskeistä japanilaista ammattitaitoa ja raivaten tietä tärkeiden innovaatioiden ja parhaimpien laitteistojen tarjoamiseksi.